PC-KEISARI🖥️ Laitteen perusteet
Ei aiempaa kokemusta? Aloitetaan tästä, ihan alusta
Tässä opit
Tutustumme omaan laitteeseemme ja harjoittelemme sen tärkeimpiä perustoimintoja. Ei ole olemassa "tyhmiä kysymyksiä" — kaikki aloittavat jostain.
- miten laite käynnistetään ja mistä löytyy aloitusnäyttö
- miten ääntä, kirkkautta ja tekstin kokoa säädetään
- miten näyttöä, hiirtä tai sormia käytetään
👀 Miltä aloitusnäyttö näyttää?
Aloitusnäyttö tarkoittaa sitä näkymää, joka tulee esiin heti kun laite käynnistyy tai herää — se on niin kuin laitteesi "etuovi", josta pääset kaikkiin sovelluksiin. Alla on yksinkertaistettu esimerkki kummastakin laitetyypistä. Oma laitteesi voi näyttää hieman erilaiselta, mutta samat osat löytyvät yleensä molemmista.
🖥️ Tietokone
📱 Tabletti / puhelin
- Kellonaika ja verkkoyhteyden tila — puhelimessa ja tabletissa ylhäällä, tietokoneessa yleensä alhaalla oikealla
- Sovellusten kuvakkeet — pieniä neliöitä, joita napauttamalla tai napsauttamalla ohjelma avautuu
- Aloitusnappi / suosikkirivi — tästä pääset takaisin alkuun tai useimmin käyttämiisi sovelluksiin
🖥️📱 Tietokone vai tabletti/puhelin?
Sama asia tehdään hieman eri tavalla laitteesta riippuen. Katso alta oma laitteesi sarake:
| Toiminto | 🖥️ Tietokone (hiiri) | 📱 Tabletti / puhelin (sormi) |
|---|---|---|
| Valitse / avaa | Napsauta hiiren vasenta nappia | Napauta sormella kerran |
| Selaa eteenpäin | Pyöritä hiiren rullaa | Pyyhkäise sormella ylös/alas |
| Suurenna kuvaa | Ctrl-näppäin + hiiren rulla | Nipistä kahdella sormella auki |
| Avaa asetukset | Aloitusnappi → Asetukset | Hammasratas-kuvake näytöllä |
Kaikki nämä toiminnot vaativat internetyhteyden. Puhelimen tai tabletin yläreunasta näkyy pieni kuvake, joka kertoo oletko yhteydessä Wi-Fi-verkkoon vai mobiilidataan.
📝 Kokeile omalla laitteellasi
- Käynnistä laite.
- Etsi aloitusnäyttö.
- Säädä ääntä.
- Muuta tekstin kokoa.
- Kokeile hiirtä tai kosketusnäyttöä.
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Napautus
- Yksi lyhyt kosketus näyttöön sormella — sillä valitset tai avaat jotain.
- Pyyhkäisy
- Sormen liu'uttaminen näytöllä — sillä selaat esimerkiksi kuvia tai sivuja eteenpäin.
- Hiiren napsautus
- Hiiren vasemman napin painallus — valitsee tai avaa asioita. Ei tarvitse painaa lujaa, kevyt napsautus riittää.
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja näyttää yhdessä koko ryhmälle, mistä tekstin kokoa muutetaan ja miten kuvia suurennetaan sormilla (nipistys-liike) tai hiirellä. Keskustellaan ääneen mikä tuntui vaikeimmalta.
📝 Kokeile itse: Tehdään yhdessä, omalla laitteella
Jokainen etsii nyt omalta laitteeltaan asetukset-valikon ja suurentaa tekstin kokoa yhden pykälän verran — ohjaaja kiertää auttamassa. Kun löydät kohdan, näytä vierustoverille mistä sen löysit. Ei haittaa vaikka laite näyttäisi erilaiselta kuin naapurilla — tärkeintä on että jokainen löytää sen juuri omalta laitteeltaan.
🚀 Onko tämä jo tuttua?
Jos osaat jo nämä perusasiat, hienoa — tämä osio menee sinulta nopeasti. Käytä aika hyödyksi: kysy ohjaajalta yksi konkreettinen pulma, esimerkiksi "miten säädän laitteeni niin ettei se sammu itsestään niin nopeasti?", ja ratkaistaan se yhdessä muun ryhmän aikana.
🔒 Laitteen turvallisuus
Miten pidän laitteeni lukittuna ja ajan tasalla
Tässä opit
- miksi laitteen lukitseminen ja päivittäminen on tärkeää
- miten valitset salasanan jota on helppo muistaa mutta vaikea arvata
- miten otat kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöön
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Salasana
- Oma, salainen sana tai lauseke, jonka vain sinä tiedät. Estää muita pääsemästä laitteeseesi tai tileillesi.
- Lukitusnäyttö
- Näyttö, joka pyytää PIN-koodia tai sormenjälkeä ennen kuin laite avautuu — samaan tapaan kuin lukittu ovi kotona.
- Kaksivaiheinen tunnistautuminen
- Ylimääräinen turvavaihe salasanan lisäksi, esimerkiksi puhelimeen lähetetty koodi.
Miksi tämä on tärkeää?
Päivitys korjaa laitteen turva-aukkoja — vähän niin kuin korjaisit oven lukon, joka on mennyt löysäksi. Vanha, päivittämätön laite on helpompi kohde huijareille. Kaksivaiheinen tunnistautuminen taas suojaa sinua vaikka joku arvaisikin salasanasi — hän ei silti pääse sisään ilman toista vaihetta. Kannattaa ottaa käyttöön aina kun palvelu sen tarjoaa.
🔑 Salasanat kuntoon
Paras salasana ei ole yksi vaikea sana, vaan pitkä tunnuslause, jonka vain sinä keksit — esimerkiksi neljä sattumanvaraista sanaa peräkkäin ("kissa-tuoli-meri-19"). Tällainen on helpompi muistaa ja silti vaikeampi arvata kuin lyhyt, monimutkainen salasana.
Jos sinulla on paljon eri tunnuksia, salasananhallintaohjelma voi muistaa salasanat puolestasi — sinun tarvitsee muistaa enää yksi pääsalasana. Ohjaaja voi näyttää esimerkin, jos asia kiinnostaa.
🔓 Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön kaikkialla
Kannattaa käydä läpi tärkeimmät tilisi (sähköposti, verkkopankki, some) ja ottaa kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön jokaisessa palvelussa, jossa se on mahdollista. Se löytyy yleensä palvelun asetuksista kohdasta "Tili" tai "Turvallisuus". Vaikka salasanasi vuotaisi jonnekin, tili pysyy silti lukossa ilman toista vahvistusta.
🚀 Onko tämä jo tuttua?
Jos sinulla on jo salasananhallintaohjelma tai kaksivaiheinen tunnistautuminen käytössä, käytä tämä hetki tarkistukseen: käy ohjaajan kanssa läpi, ovatko kaikki tärkeimmät tilisi (sähköposti, pankki, some) varmasti suojattu kaksivaiheisesti — moni unohtaa esimerkiksi sähköpostinsa.
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja käy läpi tämän osion lopussa olevan tarkistuslistan yhdessä koko ryhmän kanssa, kohta kohdalta, ja kertoo mistä kukin asetus löytyy.
🎣 Huijausten tunnistaminen
Miten tunnistat tekstiviesti-, sähköposti- ja puhelinhuijaukset
Tässä opit
- miten tunnistat tekstiviesti-, sähköposti- ja puhelinhuijauksen
- mitkä ovat huijausten yhteiset varoitusmerkit
- mitä teet, jos epäilet huijausta tai olet jo joutunut sen uhriksi
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Tekstiviestihuijaus
- Väärennetty viesti, joka näyttää tulevan esim. pankilta tai viranomaiselta, mutta on huijarin lähettämä.
- Kalastelu (phishing)
- Huijaustapa, jossa yritetään "kalastella" tunnuksiasi tai rahaasi väärennetyllä viestillä tai verkkosivulla, joka näyttää aidolta.
- Puhelinhuijaus
- Huijaus, jossa soittaja teeskentelee olevansa esim. pankin, poliisin tai tietoteknisen tuen edustaja.
- Huijauslasku
- Aidolta näyttävä mutta väärä lasku. Tutustumme siihen tarkemmin pian, Pankki ja maksut -osiossa.
🚩 Yhteiset varoitusmerkit
Lähes kaikissa huijauksissa toistuu sama kaava, tuli viesti sitten tekstiviestinä, sähköpostina tai puhelimessa:
- Kiire — "toimi heti", "tänään", "24 tunnin sisällä"
- Uhkailu — "tilisi lukitaan", "asia menee perintään"
- Pyyntö antaa tunnuksia tai koodeja — kukaan aito taho ei koskaan kysy näitä puhelimessa tai viestillä
- Outo verkko-osoite — muistuttaa oikeaa, mutta ei ole täsmälleen sama (esim. "nordea-varmistus.info" ei ole nordea.fi)
- Liian hyvä ollakseen totta — yllättävä voitto, perintö tai etu, josta et ole itse hakenut mitään
📞 Kun joku soittaa ja väittää olevansa...
Puhelinhuijauksessa soittaja voi teeskennellä olevansa pankin, poliisin, Microsoftin tai muun tutun tahon edustaja, ja pyytää sinua asentamaan jonkin ohjelman tai kertomaan koodin. Toimi näin:
- Älä koskaan anna pankkitunnuksiasi, koodeja tai etäkäyttöoikeutta laitteeseesi puhelimessa, vaikka soittaja kuulostaisi asialliselta
- Voit aina sanoa "soitan takaisin" ja lopettaa puhelun — soita sitten itse yrityksen viralliseen, esim. verkkosivulta löytyvään numeroon
- Aito pankki tai viranomainen ei koskaan hermostu tai kiirehdi sinua, jos pyydät hetken miettiäksesi
⚠️ Muista aina
Kukaan pankista, viranomaiselta tai PC-Keisarilta ei koskaan kysy salasanaasi tai pankkitunnuksiasi puhelimessa tai sähköpostitse. Jos joku kysyy, kyseessä on huijaus — sulje puhelu tai älä vastaa viestiin.
📝 Kokeile itse: jokainen omalta näytöltään
Lue alla oleva esimerkkiviesti. Onko se mielestäsi aito vai huijaus? Mieti ensin itse, ja katso sitten vastaus.
Löysitkö nämä kolme merkkiä?
🆘 Jos olet jo joutunut huijatuksi
Jos huomaat antaneesi tietojasi väärään paikkaan tai tehneesi maksun huijarille, toimi heti — et ole koskaan itse syyllinen huijaukseen:
- Soita pankkisi sulkupalveluun numeroon 020 333 (toimii ympäri vuorokauden) ja kerro tapahtuneesta
- Tee rikosilmoitus poliisille (poliisi.fi, tai käy poliisiasemalla)
- Kerro tapahtuneesta läheisellesi — et ole yksin, ja moni muukin on kokenut saman
🛡️ Suojaudu ennalta: Oma luottokielto
Tämä on eri asia kuin edellinen hätätilanne — tämä on jotain, jonka voi tehdä ennalta, ilman että mitään on vielä tapahtunut. Jos pelkäät, että henkilötietojasi voitaisiin joskus käyttää väärin, esimerkiksi lainan hakemiseen sinun nimissäsi, voit hakea itsellesi Oma luottokielto -merkinnän. Sen voi hakea sekä Verohallinnolta että yksityisiltä luottotietoyhtiöiltä — hinnat ja ehdot vaihtelevat palveluittain, joten kannattaa tarkistaa ne kunkin palvelun omilta sivuilta.
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja voi kysyä ryhmältä, onko joku saanut vastaavan epäilyttävän viestin tai puhelun — usein moni huomaa tunnistavansa saman huijauksen, mikä on hyvä muistutus siitä, ettei kukaan ole tyhmä jos jää hetkeksi miettimään.
🪪 Turvallinen tunnistautuminen
Pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja Suomi.fi
Tässä opit
- mikä tunnistautuminen on ja miksi sitä tarvitaan
- millä tavoilla verkossa voi tunnistautua
- missä palveluissa tunnistautumista käytetään
Mikä tunnistautuminen on?
Tunnistautuminen tarkoittaa sitä, että todistat verkossa olevasi juuri sinä — samaan tapaan kuin näytät henkilökortin pankissa. Ilman tätä kuka tahansa voisi väittää olevansa sinä.
Kun liikut verkossa, sivustot myös tallentavat sinusta pieniä tietoja selaimeesi.
Millä tavalla tunnistaudutaan?
Yleisimmät tavat:
- Pankkitunnukset — oma, henkilökohtainen avain, jolla todistat verkossa olevasi juuri sinä. Samaa käytetään myös sähköisten asiakirjojen allekirjoittamiseen.
- Mobiilivarmenne — toimii puhelimen SIM-kortin kautta: kirjaudut puhelinnumerollasi ja vahvistat sen erillisellä koodilla. Ei vaadi erillistä tunnuslukulaitetta.
- Henkilökortin kansalaisvarmenne — poliisilta haettavan sirullisen henkilökortin siru toimii myös tunnistautumisvälineenä, kun käytössä on kortinlukija.
Kumpi kannattaa valita? Vertailu mobiilivarmenteesta ja kansalaisvarmenteesta
Missä sitä käytetään?
Samalla tunnistautumisella pääset moneen tärkeään palveluun — esimerkiksi omaan pankkiisi, terveystietoihisi ja monen viranomaisen asiointiin. Tutustumme tärkeimpiin palveluihin tarkemmin pian, kurssin OmaKanta-osiossa.
🤝 Kun toinen hoitaa asioita puolestasi
Joskus läheinen — esimerkiksi lapsi tai puoliso — haluaa hoitaa asioita toisen puolesta netissä, vaikka silloin kun tunnistautuminen ei itseltä enää onnistu. Tähän on olemassa virallinen tapa: Suomi.fi-valtuudet. Valtuutuksen avulla toinen henkilö voi asioida sinun puolestasi tietyissä palveluissa, ilman että joudut antamaan hänelle omia pankkitunnuksiasi tai muita tunnuksiasi. Valtuuden voi tehdä itse Suomi.fi-sivustolla, tai jos se ei omatoimisesti onnistu, hakemuksella Digi- ja väestötietovirastolta (DVV).
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja näyttää yhdessä ryhmälle, miltä tunnistautumissivu näyttää, ilman että kenenkään tarvitsee vielä itse kirjautua mihinkään. Käydään läpi rauhassa mistä painetaan ja mitä sivulla lukee.
📝 Kokeile itse
Avaa oikea Suomi.fi-tunnistautumissivu omalla laitteellasi (ei tarvitse kirjautua sisään, katso vain miltä sivu näyttää). Etsi: mistä painetaan, ja mitä sivulla lukee ennen kirjautumista? Kerro sitten vierustoverille, mihin palveluihin olet joskus tunnistautunut pankkitunnuksilla.
🏥 OmaKanta ja Kela
Omien terveystietojen katsominen ja Kela-asiointi turvallisesti
Tässä opit
- mikä OmaKanta on
- miten löydät sen turvallisesti
- mitä tietoja siellä voi tarkistaa, ja mitä Kela-asioita voi hoitaa netissä
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- OmaKanta
- Verkkopalvelu, josta näet omat reseptisi, laboratoriotuloksesi ja lääkärin merkinnät.
- OmaKela
- Kelan verkkopalvelu, josta voi hakea tukia, tarkistaa maksupäiviä ja lähettää liitteitä.
- OmaVero
- Verohallinnon verkkopalvelu, jossa hoidat vero-asioitasi.
- Vahva tunnistautuminen
- Tapa varmistaa sähköisessä palvelussa, kuka olet — esim. pankkitunnuksilla.
Miksi tämä on tärkeää?
OmaKantaan ja OmaKelaan pääsee vain vahvalla tunnistautumisella, ja tietosi näkee vain sinä ja hoitosi kannalta tarpeelliset ammattilaiset. Näin saat hoidettua monta asiaa kotoa käsin, ilman jonottamista puhelimessa tai toimistossa.
🔗 Keskeiset verkkopalvelut koottuna
Näiden osoitteiden kirjoittaminen suoraan selaimen osoiteriville on aina turvallisin tapa — älä koskaan hae niitä hakukoneella tai sähköpostin linkistä.
🏥 Terveys
- OmaKanta — kanta.fi — reseptit, laboratoriotulokset, lääkärimerkinnät
- OmaKela — kela.fi — Kela-tuet, hakemukset ja maksupäivät
💰 Verotus
- OmaVero — vero.fi — verokortti, veroilmoitus, kiinteistö- ja ajoneuvoverot
📮 Viranomaisviestintä
- Suomi.fi — suomi.fi — viestit viranomaisilta ja valtuuksien hoitaminen
🤝 Tehdään yhdessä
Älä vielä kirjaudu.
- Etsi OmaKanta.
- Tarkista verkkosivun osoite.
- Etsi kirjautumispainike.
- Katso, mitä tunnistautumistapoja tarjotaan.
📝 Kokeile itse: Mikä on aito osoite?
Alla on kaksi verkko-osoitetta. Kumpi niistä on OmaKannan oikea, aito osoite?
📮 Suomi.fi-viestit — viranomaisposti
Monet viranomaiset (esim. Kela, verottaja, oma kunta) lähettävät nykyään kirjeen sijaan viestin Suomi.fi-viesteihin. Ilmoitus uudesta viestistä voi tulla sähköpostiisi tai tekstiviestillä, mutta itse viesti pitää aina käydä lukemassa kirjautumalla suomi.fi-sivulle — ei koskaan suoraan siitä linkistä, joka ilmoituksessa on.
🤝 Tehdään yhdessä
Älä vielä kirjaudu.
- Avaa suomi.fi.
- Etsi kohta "Viestit".
- Katso, miltä kirjautumissivu näyttää ennen sisäänkirjautumista.
📝 Kokeile itse: Onko tämä aito ilmoitus?
Lue alla oleva tekstiviesti. Onko se aito vai huijaus?
💳 Pankki ja maksut
Laskun maksaminen verkossa turvallisesti
Tässä opit maksamaan laskun turvallisesti ja tunnistamaan huijauslaskun.
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Huijauslasku
- Lasku, joka näyttää aidolta mutta jota ei pitäisi maksaa. Samat varoitusmerkit pätevät kuin muissakin huijauksissa — kiire ja uhkailu ovat tuttuja jo Huijausten tunnistaminen -osiosta.
- Verkkopankki
- Pankkisi oma verkkosivu tai sovellus, jossa hoidat raha-asiasi turvallisesti.
- QR-koodi ja MobilePay
- Puhelimella luettava neliönmuotoinen ruutukuvio, jota käytetään mm. maksamiseen kaupoissa.
Miksi tämä on tärkeää?
Kirjaudu aina pankkisi omalta viralliselta sivulta tai sovelluksesta — älä koskaan sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta. Aidossa laskussa lukee selvästi lähettäjä, mistä palvelusta on kyse, ja summa täsmää siihen mitä olet tilannut. Jos olet epävarma, tarkista asia soittamalla yritykseen suoraan — et laskussa olevaan numeroon.
💳 Tarkista ennen maksamista
- Kenelle maksan?
- Mitä maksan?
- Kuinka paljon?
- Milloin maksan?
Käydään nämä neljä kysymystä yhdessä läpi muutaman esimerkkilaskun kohdalla ennen varsinaista harjoitusta.
📝 Kokeile itse: Aito vai huijauslasku?
Lue alla oleva esimerkkilasku. Löydätkö siitä huijauksen merkkejä?
Löysitkö nämä neljä merkkiä?
⚠️ Muista aina
Jos jokin lasku tai viesti saa sinut kiireiseksi tai peloissasi toimimaan heti, pysähdy. Aidot laskut eivät koskaan vaadi välitöntä maksua uhkasakon pelossa. Kysy tarvittaessa apua läheiseltä ennen maksamista.
📚 Apua ja oppaita netistä
Mistä löydät lisää apua, kun tämä kurssi loppuu
Tässä opit
- mistä löydät ilmaista digiapua omalta paikkakunnaltasi
- mitkä palvelut on suunnattu erityisesti senioreille
- mistä löydät oppaita ja harjoituksia itsenäiseen opiskeluun
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Digituki
- Yleisnimi avulle, jota saa laitteiden ja verkkopalveluiden käyttöön — voi olla kurssi, neuvontatilaisuus tai henkilökohtainen opastus.
- Etäopastus
- Digiapua, joka annetaan puhelimitse tai etäyhteydellä — ei tarvitse mennä mihinkään paikan päälle.
- Vertaisopastaja
- Vapaaehtoinen, usein itsekin seniori, joka opastaa toista samanikäistä digiasioissa.
🗺️ Valtakunnallinen tuki ja oppaat
- Suomidigi (suomidigi.fi) — kokoaa tiedon koko Suomen digituki-verkostosta: mistä lähelläsi saa apua, esimerkiksi kirjastoista ja kansalaisopistoista.
- Yle Digitreenit (yle.fi/aihe/digitreenit) — Ylen ilmaisia vinkkijuttuja ja peruskurssi, tehty erityisesti aloittelijoille.
- Suomi.fi-palvelujen neuvonta — puh. 0295 000 (ma–pe klo 9–15) tai chat osoitteessa suomi.fi. Neuvoo Suomi.fi-palveluiden käytössä.
👵👴 Seniorien erityispalvelut
- SeniorSurf (seniorsurf.fi), Vanhustyön keskusliiton toimintaa — maksuton, valtakunnallinen etäopastus senioreille. Opastuspyynnön voi jättää netissä tai soittamalla numeroon 044 700 7101.
- Enter ry (entersenior.fi) — senioria opastaa senioria: maksutonta lähiopastusta Uudellamaalla ja etäopastusta valtakunnallisesti.
- Muuallakin Suomessa toimii vastaavia paikallisia yhdistyksiä (esim. Mukanetti ry Tampereella, Savonetti ry Pohjois-Savossa, Joen Severi ry Pohjois-Karjalassa) — kannattaa kysyä oman alueen järjestöltä tai kirjastosta, mitä lähellä on tarjolla.
📍 Paikalliset toiminnot
- Oma kirjasto — useimmissa kirjastoissa saa ilmaista digiopastusta, osassa ilman ajanvarausta.
- Kansalais- ja työväenopistot — järjestävät tietotekniikan alkeiskursseja usein edullisesti.
- Oman kunnan tai hyvinvointialueen digituki — moni kunta ja hyvinvointialue tarjoaa omaa digiopastusta tai digipalvelupisteen. Kysy asiasta kunnastasi.
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja kertoo tässä kohtaa, mitä juuri tällä paikkakunnalla on tarjolla — mitkä kirjastot, opistot tai yhdistykset toimivat lähistöllä ja miten niihin saa yhteyden.
📝 Kokeile itse: Mikä sopisi sinulle?
Lue tilanne ja mieti, mistä tässä listassa saisit parhaiten apua.
🤖 Tekoäly arjen apuna
Tekoäly uutena arjen apulaisena
🍞 Ajattele tuttua tilannetta
Kuvittele, että haluat leipoa pullaa, mutta et muista tarkkaa reseptiä. Ennen olisit ehkä soittanut tuttavalle tai etsinyt keittokirjan. Tekoälylle voit kirjoittaa yksinkertaisesti: "Anna minulle helppo pullareseptin" — ja saat vastauksen heti. Juuri tällaista tekoäly on: tuttu apu, uudessa muodossa.
Tässä opit
- mikä tekoäly on
- miten sille esitetään kysymys
- mihin sitä voi käyttää — ja mitä sille ei koskaan saa kertoa
💬 Jos nämä sanat ovat uusia
- Tekoäly
- Tietokoneohjelma, joka osaa keskustella kanssasi kuin ihminen ja vastata kysymyksiin.
- ChatGPT ja Gemini
- Eri yritysten tekemiä tekoälyavustajia. Toimivat samalla periaatteella — molemmille kirjoitetaan kysymys ja saadaan vastaus.
Miksi tämä on tärkeää?
Tekoäly voi joskus vastata väärin, vaikka se kuulostaisi varmalta. Tärkeissä asioissa (esim. terveys, raha) kannattaa aina varmistaa tieto myös muualta.
⚠️ Muista aina
Älä koskaan kirjoita tekoälylle henkilötunnustasi, pankkitunnuksiasi, salasanojasi tai muita tunnuslukuja — vaikka se tuntuisi kuinka avuliaalta "kaverilta" tahansa. Tekoäly ei ole pankki eikä viranomainen, eikä se koskaan tarvitse näitä tietoja auttaakseen sinua. Kohtele tekoälyä samalla varovaisuudella kuin ketä tahansa vierasta puhelimessa. Sama koskee tämän sivun omaa Digi-Apuria: sekään ei koskaan kysy henkilötietojasi tai tunnuksiasi, ja voit kokeilla sitä turvallisesti juuri tällä samalla periaatteella.
🤝 Yhdessä kokeillen
Ohjaaja kysyy yhdessä ryhmän kanssa tekoälyltä jokin arkinen kysymys — esimerkiksi ruokaresepti tai vitsi. Katsotaan yhdessä, millainen vastaus tulee ja miltä keskustelu tekoälyn kanssa tuntuu.
📝 Kokeile itse
Keksi oma arkinen kysymys tekoälylle (esim. reseptin, matkavinkin tai avun kirjeen kirjoittamiseen) ja kokeile sitä oikeasti ohjaajan avustuksella. Muista: älä koskaan kysy mitään joka sisältää henkilötietojasi tai tunnuksiasi.
✅ Mitä osaan nyt?
Käy läpi nämä kohdat yhdessä ohjaajan tai vierustoverin kanssa
Laitteen perusteet
- Osaan käynnistää laitteeni ja löytää aloitusnäytön
- Osaan säätää äänen, kirkkauden ja tekstin koon
- Osaan käyttää hiirtä tai kosketusnäyttöä (napautus, pyyhkäisy)
Laitteen turvallisuus
- Laitteessani on lukitusnäyttö (PIN-koodi tai sormenjälki)
- Laite päivittää itsensä automaattisesti, tai muistan tarkistaa päivitykset
- Salasanani ei ole helposti arvattava (ei syntymäpäivä tai "1234")
Huijausten tunnistaminen
- Osaan tunnistaa huijauksen yhteiset merkit (kiire, uhkailu, outo osoite)
- En koskaan anna tunnuksiani, koodejani tai pankkitunnuksiani puhelimessa tai sähköpostitse kenellekään
- Tiedän, mitä teen jos epäilen huijausta tai olen jo joutunut sen uhriksi
Tunnistautuminen
- Tiedän, mitä pankkitunnukseni ovat ja mihin niitä käytetään
- Tiedän eron pankkitunnusten, mobiilivarmenteen ja kansalaisvarmenteen välillä
- Tiedän, miltä Suomi.fi-tunnistautuminen näyttää
OmaKanta ja terveyspalvelut
- Löydän OmaKannan kirjautumissivun
- Tiedän, miten resepti uusitaan verkossa
Pankki ja maksut
- Kirjaudun pankkiin aina viralliselta sivulta, en sähköpostilinkistä
- Osaan tunnistaa merkit huijauslaskusta
- Tiedän, keneltä kysyn apua jos olen epävarma laskusta tai viestistä
Apua ja oppaita
- Tiedän ainakin yhden paikan, josta saan lisäapua digiasioissa (esim. kirjasto, SeniorSurf tai Enter ry)
- Tiedän, keneltä kysyn apua omalla paikkakunnallani
Tekoäly
- Tiedän, mikä tekoäly on ja miten sille voi esittää kysymyksen
- Muistan, ettei tekoälyn vastauksiin pidä luottaa sokeasti tärkeissä asioissa
🎉 Hienoa työtä!
Kun kaikki kohdat tuntuvat tutuilta, olet ottanut ison askeleen kohti turvallista asiointia verkossa. Muista: apua saa aina kysyä, eikä yksin tarvitse pärjätä.